Oon aina tykännyt metsästä ja Tampereella ollesakin tykkään välillä etsiä jonkun puskan missä vaellella päämäärättömästi, kuunnella linnunlaulua ja tutkailla luontoa. Mulle metsään pääsy on melkein elinehto, ja nyt kun oon pohjosessa käymässä (missä sitä riittää silmän kantamattomiin), päätin viedä samoilun seuraavalle levelille ja lähteä päivävaellukselle.
Olin mun siskon kanssa jo aiemmin puhunut Pienestä karhunkierroksesta (ja sinne mennäänkin vajaan viikon päästä), mutta pari kaveria halusi myös vaeltamaan ja otettiin suunnaksi Syötteen Rytivaaran kierros
Kohde valikoitui lähinnä sijainnin (reilu tunnin automatka), pituuden (10 km) ja vaativuuden (ei erityisen vaativa) perusteella. Minun mielestä reittivalinta olikin ihan onnistunut, ja lisäksi sattui tosi nätti päivä! Koko päivän paistoi aurinko, mutta vaaralla kyllä tuuli myös ihan mukavasti niin ei ollut liian kuuma eikä ötököitäkään ollut liikaa.
Reitti lähtee Ukonvaaralta, minne ajetaan pientä hiekkatietä 16 km ja auton voi jättää pienelle aukiolle. Aukiolta laskeudutaan 0,7 km polkua pitkin varsinaiselle reitille.
Lähdettiin kiertämään reittiä niin päin, että kiersimme pidemmän (n. 6 km) pätkän nuotiopaikalle/autiotuvalle, ja tämä osoittautuikin hyväksi ratkaisuksi. Ensimmäiset 6 kilometriä oli nimittäin paikoin vähän vaikeakulkuistakin kinttupolkua, kivikkoa ja pientä nousua/laskua. Reitti kulkee pääosin metsässä, suolla ja suon viertä. Pari nättiä lampeakin matkan varrella on. Myös viimeinen kilometri torpalle oli rankka, koska se oli oikeastaan pelkkää nousua.
Rytivaaran torpalla on metsähallituksen rakentama malli 1900-luvun rakennuksista. Siellä on myös lukittu autiotupa jonka voi varata yöpymiseen. Nuotipaikkaa toki voi käyttää kuka vaan ja polttopuut löytyivät paikanpäältä. Pysähdyttiin paikalle paistamaan makkarat, syömään eväitä ja muutenkin lepäilemään.
Viimeinen 4 km reitistä oli helppokulkuista polkua ja meni todella nopeasti. Verrattuna siis siihen, että ensimmäiseen 6 kilometriin meillä meni aikaa 2,5 tuntia ja viimeiseen neljään kilometriin vain reilu tunti.
Kokonaisuutena voin kyllä retkeä Rytivaaralle suositella lämpimästi! En ole todellakaan kokenut vaeltaja eikä kuntoni ole huippuhyvä, mutta hyvin pärjäsin 10 kilometrin kävelyn ihan tavallisilla lenkkareilla. Mitä nyt vesi meinasi lämpimän päivän takia loppua kesken. :D
Ensi viikonloppuna sitten Pieni Karhunkierros Kuusamossa, palaan varmasti oman postauksen voimin siitäkin reissusta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti