maanantai 28. elokuuta 2017

EPÄONNISTUNUT VAELLUS

Viime vaelluspostauksen lopussa kerroinkin, että minulla ja siskollani oli tarkoitus lähteä vaeltamaan pieni karhunkierros Oulangan kansallispuistossa, Kuusamossa. Sattuneista syistä ei sitten kuitenkaan Kuusamoon päästy lähtemään, ja kun kuitenkin oltiin Irnijärven rannalla asuntovaunuilemassa, päätettiin lähteä n. 3 kilometrin päässä olevalle laavulle paistamaan reissuevääksi tarkoitetut makkarat.


Mukaan saatiin myös pikkuveli, ja reippain mielin lähdettiin matkaan merkittyä reittiä. Maasto oli märkää öisen sateen jälkeen ja lenkkarit kastui aika äkkiä läpi, mutta ei se kauheasti mieltä painanut kun aurinko paistoi.


Parin kilometrin kävelyn jälkeen tultiin aukion laitaan, josta puut oli kaadettu pois eikä saanut selvää mihin reitti oikein jatkuu. Löydettiin yksi reittimerkki keskeltä aukiota, mutta siitäpä ei tiedettykään enää mihin jatkaa! Käveltiin aukion toiselle laidalle saakka, ja kun reitin jatkokohtaa ei suosiolla löytynyt, päätettiin lähteä takasin Irnille. Syötiin siellä aukion keskellä sitten vähän eväitä ja lähdettiin tarpomaan takaisin. :D

Kun pääsimme takaisin, äytiin lopulta paistamassa makkarat järven rannalla olevassa kodassa. :D

keskiviikko 16. elokuuta 2017

TILASIN RUOKAA NETISTÄ - Matsmart.fi

Omillani asuessa olen tullut kiinnittäneeksi huomiota kierrätykseen, ekologisuuteen ja ruokahävikin määrään. Voin rintaa röyhistäen sanoa, että minulla menee ruokaa todella vähän roskiin, joten sen suhteen minulle ei ole juuri tarvetta tehdä parannusta. Löysin kuitenkin keinon vaikuttaa tätäkin kautta omaan ekologiseen jalanjälkeeni, kun kuulin Matsmart-sivustosta, joka 'välittää' ruokaa, joka jossain muualla olisi joutunut hävikkiin (=roskiin).

''Matsmart ostaa tuotteita, jotka olisivat muuten päätyneet jätteeksi esimerkiksi uudistuneiden pakkausten tai sesonkituotteiden takia, tai koska niiden parasta ennen -päivämäärä lähenee'' (Lähde: Matsmart.fi)

Kyseessä on ruotsalainen yritys, ja tuotteet ilmeisesti tulevat Ruotsista. Löysin myös vastaavan suomalaisen yrityksen fiksuruoka.fi, jota aion kokeilla seuraavaksi, koska haluan tietysti ensisijaisesti tukea suomalaista työntekoa.


Mitä minä sitten ostin ja paljonko se maksoi?


Näkkileipä Sesam ja Pellavansiemen 150g
5 x 0,20 € = 1 €


Suuret Valkoiset Pavut 400g
0,99 €

ja

Tonnikala, Grillattu Paprika 185g
2 x 1,49 € = 2,98 €


Tomaattimurska 2 x 210 g
2 x 1 € = 2 €


Kahvi, tummapaahto 500 g
5 x 1,98 € = 9,90 €

Ruokaostokset 17,86 €
Määräalennus -3,89 €
Toimituskulut 6,90 €
YHTEENSÄ 24,76 €

Tätä kirjoittaessa on tietysti pakko mainita, että yleensä käytän Lidliä ruokaostoksiin, mutta koska en muista senkään hintoja ulkoa, en osaa ihan suorilta sanoa, kuinka paljon tein voittoa näillä ostoksilla - vai teinkö ollenkaan. 6,90 euron toimitusmaksuun olisi saanut ilmeisesti tilata 20 kilolla tavaraa, mutta minun määräni jäi toki paljon pienemmäksi eli sekin vaikuttaa jo tuotteen kappalehintoihin. Satun kuitenkin vihaamaan kaupassa käymistä, joten maksan ilomielin pelkästään siitä että saan naputella ostokset koriin netissä ja hakea ne muutaman päivän päästä postista. Maksaisin ilomielin jostain kauppakassipalvelusta, mutta ne ei valitettavasti mikään toimita minun kotiovelleni asti. Mutta taisinpa tästä palvelusta löytää tavan vähentää kauppareissujen väliä edes vähän - tai ehkä sieltä jatkossa pitää hakeakin vain tuoretuotteet?

Oletteko te käyttäneet matsmartia, fiksuruokaa tai jotain muuta vastaavaa palvelua?



sunnuntai 13. elokuuta 2017

PÄIVÄ VAELTAMASSA - RYTIVAARAN KIERROS

Moikka!

Oon aina tykännyt metsästä ja Tampereella ollesakin tykkään välillä etsiä jonkun puskan missä vaellella päämäärättömästi, kuunnella linnunlaulua ja tutkailla luontoa. Mulle metsään pääsy on melkein elinehto, ja nyt kun oon pohjosessa käymässä (missä sitä riittää silmän kantamattomiin), päätin viedä samoilun seuraavalle levelille ja lähteä päivävaellukselle.

Olin mun siskon kanssa jo aiemmin puhunut Pienestä karhunkierroksesta (ja sinne mennäänkin vajaan viikon päästä), mutta pari kaveria halusi myös vaeltamaan ja otettiin suunnaksi Syötteen Rytivaaran kierros
Kohde valikoitui lähinnä sijainnin (reilu tunnin automatka), pituuden (10 km) ja vaativuuden (ei erityisen vaativa) perusteella. Minun mielestä reittivalinta olikin ihan onnistunut, ja lisäksi sattui tosi nätti päivä! Koko päivän paistoi aurinko, mutta vaaralla kyllä tuuli myös ihan mukavasti niin ei ollut liian kuuma eikä ötököitäkään ollut liikaa.


Reitti lähtee Ukonvaaralta, minne ajetaan pientä hiekkatietä 16 km ja auton voi jättää pienelle aukiolle. Aukiolta laskeudutaan 0,7 km polkua pitkin varsinaiselle reitille.

Lähdettiin kiertämään reittiä niin päin, että kiersimme pidemmän (n. 6 km) pätkän nuotiopaikalle/autiotuvalle, ja tämä osoittautuikin hyväksi ratkaisuksi. Ensimmäiset 6 kilometriä oli nimittäin paikoin vähän vaikeakulkuistakin kinttupolkua, kivikkoa ja pientä nousua/laskua. Reitti kulkee pääosin metsässä, suolla ja suon viertä. Pari nättiä lampeakin matkan varrella on. Myös viimeinen kilometri torpalle oli rankka, koska se oli oikeastaan pelkkää nousua.


Rytivaaran torpalla on metsähallituksen rakentama malli 1900-luvun rakennuksista. Siellä on myös lukittu autiotupa jonka voi varata yöpymiseen. Nuotipaikkaa toki voi käyttää kuka vaan ja polttopuut löytyivät paikanpäältä. Pysähdyttiin paikalle paistamaan makkarat, syömään eväitä ja muutenkin lepäilemään.


Viimeinen 4 km reitistä oli helppokulkuista polkua ja meni todella nopeasti. Verrattuna siis siihen, että ensimmäiseen 6 kilometriin meillä meni aikaa 2,5 tuntia ja viimeiseen neljään kilometriin vain reilu tunti.


Kokonaisuutena voin kyllä retkeä Rytivaaralle suositella lämpimästi! En ole todellakaan kokenut vaeltaja eikä kuntoni ole huippuhyvä, mutta hyvin pärjäsin 10 kilometrin kävelyn ihan tavallisilla lenkkareilla. Mitä nyt vesi meinasi lämpimän päivän takia loppua kesken. :D

Ensi viikonloppuna sitten Pieni Karhunkierros Kuusamossa, palaan varmasti oman postauksen voimin siitäkin reissusta!

sunnuntai 6. elokuuta 2017

POSITIIVINEN KOKEMUS VIISAUDENHAMPAAN KIRURGISESTA POISTOSTA

Niinpä, luit otsikon ihan oikein!

TAUSTAA

Reilu viikko sitten minulta leikattiin alhaalta oikelta piiiitkään vaivannut viisaudenhammas vihdoin pois. Asun Tampereella, ja jonot hammaslääkäriin saatika kirurgiseen hampaanpoistoon on aika huomattavat. Kyseinen hammas alkoi oireilla helmikuussa, kun siitä puhkesi pieni kulma näkyviin. Tuolloin siitä otettiin röntgenkuvat ja pääsin leikkausjonoon.

Hammas muistutteli olemassaolostaan pitkin kevättä, mutta ei niin paljoa, etteikö siitä olisi yhdellä buranalla selvitty. Pari viikkoa ennen poistoa suu alkoi kuitenkin olla melkoisen kipeä, ja kun 3 kertaa päivässä otettu burana+panadoli yhdistelmä ei enää purrut kipuun juuri ollenkaan, marssin päivystykseen ja sieltä ulos antibioottikuurin kanssa. Se olikin varmaan ihan hyvä, sillä tulehtuneeseen hampaaseen puudutusaineet eivät kuulemma kunnolla tehoa. Söinkin antibioottia kuurina kolme kertaa päivässä 10 päivää ennen poistoa.

LEIKKAUSPÄIVÄNÄ

Kun kauan odotettu ja pelätty leikkauspäivä sitten koitti, hermoilin aamun kotona ja lähdin hyvissä ajoin etsimään tietäni TAYSin suupolille. Aikani oli klo 12, mutta kutsussa kehotettiin saapumaan paikalle 15 minuuttia ennen varattua aikaa. Olen kuitenkin neuroottinen myöhästymisestä, joten olin paikalla ilmoittautuneena jo 11.10 :D Minulle lähetetyssä kirjeessä käskettiin ottaa särkylääke tuntia ennen toimenpidettä, joten otin sen kun pääsin paikalle.

Muistakaa muuten hermoilusta huolimatta syödä hyvä aamupala, sillä leikkauksen jälkeen piti olla kaksi tuntia syömättä, eikä oikeaa ruokaa muutenkaan samana päivänä enää saa syödä!

HAMPAANPOISTO

Kun kutsu kävi hammaslääkärin huoneeseen, oli jännitys suurimmillaan. Vastassa oli kuitenkin todella mukava hoitaja ja lääkäri, eikä siinä todellakaan alettu suoraan porailemaan ja vääntämään ja kääntämään, vaan sain ihan rauhassa istua alas ja hoitaja kyseli muutamia kysymyksiä. Sain paikan päällä vielä yhden antibiootin, sekä desinfioivaa suuvettä. Näiden jälkeen hammaslääkäri pisti hampaaseen puudutteen. Puudutuspiikki nipisti hiukan, ja koska puudutteessa oli adrenaliinia, sydän alkoi hakata aika lujaa ja kädet tärisivät hieman. Lääkäri kuitenkin vakuutteli tämän olevan normaalia.

Itse poisto kun aloitettiin, en tuntenut kuin hiukan nipistelyä jotain hioessa (? siltä se ainakin kuulosti) ja pientä painetta. Inhottavin osuus olivat ehdottomasti rutinat, jotka hampaanpoistosta syntyi. Lääkäri kuitenkin selitti kokoajan mitä on tekemässä ja millaisia ääniä saattaa kuulua, joten paniikkia ei päässyt syntymään. Itseasiassa kun hän sanoi rupeavansa tikkaamaan, olin hämmästynyt, että joko se hammas otettiin pois! :D en siis tuntenut oikeasti juuri mitään.

Tikkauksen jälkeen makasin vielä hetken paikallani ja hoitaja selitti minulle hoito-ohjeita, sekä lääkäri kirjoitti reseptin antibioottiin ja särkylääkkeisiin. Kaikki ohjeet sain myös kirjallisena mukaan, mikä oli ihan hyvä koska olin niin pöllämystynyt etten olisi varmaan kaikkea muistanut.

POISTON JÄLKEEN

Poiston jälkeiseksi ohjeeksi sain hautoa poskea kylmässä 30 min kerrallaan, sitten 30 min taukoa jne. ja mitä enemmän tätä jaksaa tehdä, sitä vähemmän toki turvotusta. Haudoinkin poskea heti apteekkireissun jälkeen nukkumaanmenoon saakka tuolla syklillä, eikä turvotusta tullut juuri lainkaan. Monikaan ulkopuolinen ei arvannut seuraavina päivinä, että minulta on edes hammas poistettu. Kylmä tuntui auttavan myös kipuun, mutta suosittelen ottamaan kiltisti särkylääkkeitä ohjeen mukaan. Minulle määrättiin särkyyn panacodia ja buranaa, mutta panacodia en lopulta voinut sivuvaikutusten takia syödä.

Eniten minulta on kysytty jälkisäryistä, ja pakkohan se on myöntää että kyllä olin aivan pirun kipeä pari päivää poiston jälkeen. Poistopäivänä otin särkylääkettä jo ennen kuin puudutuksen vaikutus lakkasi, mutta särky oli ihan siedettävä. Monet sanovat, että poiston jälkeinen päivä on pahin, mutta minun mielestäni kolmas päivä leikkauksesta oli pahin. Silloin otin 3 tunnin välein särkylääkettä (vuorotellen buranaa ja panadolia), ja kipu oli silti melkein sietämätöntä. Pureskeltavan ruuan syömisestä oli melko turhaa edes haaveilla, söin aivan kärpäsenkakan kokoisia annoksia ja niitäkin melkein itkua vääntäen. Vielä viikkoakin myöhemmin pureskelu kyllä tuntuu, mutta ei enää niinkään satu. Särkylääkettä söin viikon ohjeiden mukaan, mutta pikkuhiljaa annoksia pudottaen/väliin jättäen.

Sairaslomaa sain poistopäivän, joka oli torstai. Perjantain olin normaalisti harjoittelussa (tilitoimistossa). Jos tekisin fyysistä työtä, olisin luultavasti saanut tuon perjantainkin sairaslomaa.


MITÄ SYÖDÄ POISTON JÄLKEEN


Varasin jääkaappiin juotavaa jogurttia ja mehukeittoa, sekä kaappiin pilttiä ja smoothieta. Näitä söin pari päivää poiston jälkeen, koska pureskelu sattui. En suosittele kovin karkean ruuan syömistä pariin päivään. Lämmintä ruokaa pitää välttää poistopäivä, koska lämpö lisää vuotoriskiä. Seuraavana aamuna söin kyllä sitten jo kaurapuuroa, johon sekoitin niin paljon mehukeittoa että se oli melkein juotavaa. :D Syötävistä voin suositella siis lähinnä ruokia, jotka voi lähinnä vain kaataa kurkusta alas.

Kaikenkaikkiaan poisto oli siis positiivinen kokemus hammaslääkärikammoiselle, vaikka kipuja paranemisvaiheessa olikin melko reippaasti.